Osa 1 | Länsirannan muuri

Länsirannan muuri 

Porvoonjoki on kaupungin alkuajoista asti toiminut kaupungin elämänlankana. Se on toiminut liikenneväylänä ja kuljetusreittinä Hämeen ja Suomenlahden välillä ja sen ympärille on muodostunut teollisuutta, asutusta ja muuta aktiivista toimintaa. Vaikka vesiväylä nykyään palvelee lähinnä virkistysveneilijöitä, antaa joki edelleen Porvoolle (vanhan kaupungin ohella) sen tunnusomaisen leiman. Joen ja jokiympäristön merkitystä Porvoolle ei siis voi liiaksi korostaa. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, kuinka joki ja sen rannat sekä lähialueet keskustelevat keskenään, millaista kaupunkitilaa alueelle luodaan ja mitä se tarjoaa ihmisille. Porvoon länsiranta kaipaa kehittämistä ja on nykytilassaan keskeneräinen vyöhyke. Alue on yksi Porvoon näkyvimpiä ja tärkeimpiä lähitulevaisuuden kehityskohteita ja se on myös vilkkaan paikallisen keskustelun ja politikoinnin kohteita.

Olen itse tähän asti lähinnä seurannut sivusta alueesta käytävää keskustelua lehdissä ja some-kanavissa. Ammatillisesta mielenkiinnosta olen toki välillä pohtinut suunnitelmia myös maisemallisesta näkökulmasta. Vilkaisin äskettäin julkistetun Porvoon kaupunkisuunnittelun tuottaman videon länsirannan visiosta (https://vimeo.com/188118480) ja täytyy sanoa, että hieman hirvittää. Alueelle suunnitteilla oleva rakennuskokonaisuus vaikuttaa varsin massiiviselta ja hallitsevalta. Tuntuu siltä kuin nykyisessä ehdotuksessa tärkeimpänä tavoitteena olisi tilan täyttäminen ja rakennusneliöiden maksimointi. Itse pitäisin tärkeämpänä tavoitteena viihtyisän kaupunkitilan luomista.

Nykyisessä suunnitelmassa erityisen silmiinpistävää on Kokonniementien pohjoispuolelle korkeista rakennusmassoista muodostuva muurimainen seinä, joka ei juurikaan hengitä jokirannan suuntaan. Rakennukset ikään kuin kääntävät selkänsä Kokonniementielle ja avautuvat lähinnä Taidetehtaan sisäpihalle päin. Korkeat rakennukset myös varjostavat vahvasti Kokonniementietä ja sulkevat samalla näkymät jokirannan ja Taidetehtaankadun välillä, ellei sitten satu asumaan Taidetehtaankadun uusien tornitalojen ylemmissä kerroksissa, joihin sentään saattaa jäädä kapeita näkymäsektoreita joelle päin. Jos Citymarketin tai hotellin päälle tehdään näköalatasanne avautuu sieltä varmasti mukavia näkymiä joen suuntaan, mutta se ei saisi tapahtua maanpinnan tasolla olevien ihmisten kustannuksella. Olisi hyvä jos alueen läpi jätettäisiin näkymälinjoja joelle myös maantasolta ja joki näkyisi vaikka välähdyksittäin myös Taidetehtaankadulta.

Havainnekuva suunnitelmasta Kokonniementieltä. (Lähde: http://www.porvoo.fi/503-taidetehtaan-rantakorttelit)

Tanskalainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelun visionääri Jan Gehl on useissa teoksissaan painottanut viihtyisän kaupunkiympäristön tunnuspiirteinä mm. inhimillistä mittakaavaa, mielenkiintoisia näkymiä, kevyen liikenteen priorisointia, hidasta liikkumista ja rakennusten kutsuvaa suhdetta ympäristöönsä (2010, Cities for People / 2008, Life Between buildings / 2000, New City Places). Näitä tavoitteita on äkkiseltään vaikea havaita nykyisessä suunnitelmassa. Erityisen tärkeää on rakennusten 1. kerroksen suhde ympäristöönsä. Julkisten rakennusten tulisi avautua katutasossa kadulla kävelijöiden suuntaan. Silmän korkeudella tapahtuvalla visuaalisella ilmeellä, vuorovaikutuksella ja toiminnallisuudella on suuri merkitys katutilan kokemiseen, sen viihtyisyyteen ja koko alueen vetovoimaan. Länsirannan havainnekuvista syntyy vaikutelma että Kokonniementien pohjoispuoliset rakennukset eivät juuri tällaista tilaa synnytä. Pitkä sulkeutunut ja passiivinen seinä- tai ikkunapinta on tylsä eikä synnytä miellyttävää kontaktipintaa kadulla kävelijöille. Keskusta kuitenkin koetaan parhaiten juuri jalkaisin ja pyörällä.

Kokonniementien rakennusmuuri esittelyvideossa (Lähde: http://www.porvoo.fi/503-taidetehtaan-rantakorttelit)

Kokonniementien ja joen välinen alue on jätetty varsin tyhjilleen, mikä johtuu varmaan rakennettavuusongelmista pehmeässä jokirannassa. Silti kaipaisin läntiseen jokirantaan myös enemmän elämää ja toiminnallisuutta, jolloin myös suhde taidetehtaan alueeseen voisi toimia paremmin. Esimerkiksi joissakin visioissa väläytetyt uimalat, rantapaviljonki tai vierasvenesatama voisivat ruokkia länsirannan toiminnallista rakennetta.

Porvoo on pienehkö kaupunki ja sen moniytiminen keskusta on haasteellinen kehitettävä. Keskustan paikka voi toki muuttua ajan saatossa, mutta Porvoossa ollaan nyt tilanteessa, missä kaupungin varsinaista keskustaa voi olla vaikea määritellä tai rajata. Turistikeskusta lienee edelleen vanhassa kaupungissa, liikenteellinen keskus torilla linja-autoasemineen, mutta taloudellinen keskus onkin sitten visaisempi kysymys: Ovatko Lundin ja Citymarketin kauppakorttelit, Tarmola, Taidetehtaan alue vai puolitiehen jäänyt Kuninkaanportti taloudellisen keskustan painopistealueita?

Länsirannan alueelle toki tarvitaan vetovoimatekijöitä, mutta omasta mielestäni Citymarketin ei välttämättä tarvitse olla juuri se veturi. Citymarketin toteutuessa varmaa on ainakin autoliikenteen moninkertaistuminen alueella, joka aiheuttaa rakennusten ohella näkyvän muutoksen alueen kaupunkikuvaan. On myös vaikea nähdä, kuinka autoliikenne kyettäisiin hoitamaan ruuhkitta nykyisellä tieliikenneverkostolla, joka jo nykyiselläänkin käy ahtaaksi kävelyväylineen esimerkiksi Taidetehtaan ja Aleksanterinkadun pohjoispuolelle rakennettavien asuinkorttelien välissä. Elävää keskustaa tavoiteltaessa olisi pyrittävä priorisoimaan kevyttä liikennettä ja katutason toiminnallisuutta. Autoliikenteen lisääntyminen alueella aiheuttaa kävelijöille ja pyöräilijöille epämieluisan toimintaympäristön vaaratilanteiden lisääntymisestä puhumattakaan.

Vertailukohdaksi voidaan ottaa mielestäni hyvin toimiva joen itäranta, jonka avoin rakenne, kauniit viheralueet ja viihtyisät kioskit, kahvilat ja ravintolat ovat luoneet itäisestä rantaraitista kaupunkilaisten kesäisen olohuoneen. Myös itärannan rakennuskulissit ovat kunnossa. Jokikadun varren historiallinen rakennuskanta on riittävä matalaa luodakseen inhimillistä mittakaavaa ja se toimii sopusoinnussa jokiympäristön kanssa. Tällaiset toteutukset vetävät ihmisiä alueelle nauttimaan jokirannan tunnelmasta.

Länsirannan havainnekuvat ovat toki vain suuntaa antavia ja toivon että lopullisessa suunnittelussa rakennusten katutasoista tehdään avoimia ja jalankulkijoiden kanssa keskustelevia toiminnallisia ja vuorovaikutteisia toteutuksia. Esimerkiksi Taidetehtaan kortteleista Kokonniementielle päin avautuvien katukahviloiden, putiikkien ja taidegallerioiden rivi voisi saada ihmiset suuntaamaan kulkunsa jokirannasta myös Kokoniementien pohjoispuolelle. Silloin kun kaupunkitilasta tehdään viihtyisää, vetää se myös ihmisiä puoleensa, joka taasen edesauttaa liiketoiminnassa ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Vaikka alue saadaan havainnekuvissa ja visioissa näyttämään miten hyvältä tahansa, ei kuvissa näkyviä ihmismassoja koskaan saada mobilisoitua paikalle, jos alue ei todellisuudessa ole viihtyisä. Viime kädessä ihmiset kuitenkin äänestävät jaloillaan ja päättävät kuihtuuko uusi alue alkuunsa vai tuleeko siitä suosittu ja vilkas uuden elämän näyttämö.

Katutilaa Porvoon keskustasta. Vasemmalla Välikatu ja Oikealla Runeberginkatu (Lähde: Google StreetView)